Mikä on karenssi ja kuinka pitkä se on? (45 vrk sääntö)
Karenssi irtisanoutumisen yhteydessä tarkoittaa työttömyysturvalain (1290/2002 2a luku) mukaista korvauksetonta määräaikaa. Jos työntekijä irtisanoutuu työpaikastaan omasta aloitteestaan ilman työttömyysturvalaissa määriteltyä pätevää syytä, TE-toimisto (tai työvoimaviranomainen) asettaa työntekijälle korvauksettoman määräajan.
Lakisääteinen 45 päivän pääsääntö:
Lakisääteinen vakituinen karenssi ilman pätevää syytä tapahtuneesta irtisanoutumisesta on 45 kalenteripäivää (aikaisemmin 90 päivää). Karenssin aikana työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan, Kelan peruspäivärahaan eikä työmarkkinatukeen.
Huomaa, että jos työsuhde olisi kestänyt enintään 5 päivää, karenssi on lyhyempi (30 päivää). Toistuvasta tai tahallisesta työvoimapoliittisesta laiminlyönnistä voi kuitenkin seurata työssäolovelvoite. Karenssi alkaa kulua heti työsuhteen virallista päättymispäivää seuraavana päivänä.
Milloin karenssia ei aseteta? (Pätevät syyt irtisanoutua)
Työttömyysturvalaki luettelee tilanteet, joissa työntekijällä katsotaan olevan pätevä syy irtisanoutua työstä. Mikäli pätevä syy täyttyy ja työntekijä pystyy todentamaan sen luotettavilla asiakirjoilla, TE-toimisto ei aseta 45 päivän karenssia:
Palkkarästit ja työturvallisuuden laiminlyönti (TSL 8:1 §)
Jos työnantaja laiminlyö palkanmaksun toistuvasti tai olennaisesti, tai jos työnantaja vaarantaa työntekijän työturvallisuuden ja terveyden, työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus välittömästi työsopimuslain 8:1 §:n nojalla. Tällaisessa tilanteessa irtisanoutuminen tai purkaminen katsotaan täysin oikeutetuksi eikä karenssia aseteta. Todisteeksi vaaditaan tiliotteet, palkkalaskelmat tai työsuojeluviranomaisen raportit.
Terveydelliset syyt ja työuupumus (Lääkärin B-lausunto)
Tilanteessa, jossa työ ahdistaa tai diagnosoitu työuupumus estää työnteon, työntekijä voi irtisanoutua ilman karenssia terveydellisin perustein. Edellytyksenä on, että lääkäri on todennut työntekijän työkyvyttömäksi kyseiseen työhön ja antanut asiasta virallisen B-lääkärinlausunnon ennen irtisanoutumista. Lisäksi työntekijän on osoitettava keskustelleensa työnantajan ja työterveyshuollon kanssa työnkuvan keventämisestä tai uudelleensijoituksesta ennen lopullista päätöstä.
Pitkä työmatka yli 3h päivässä uuden toimipisteen myötä
Jos työntekijän toimipiste siirtyy tai hänet siirretään uuteen työpisteeseen siten, että päivittäinen edestakainen työmatka julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla ylittää kokoaikatyössä 3 tuntia päivässä (osa-aikatyössä 2 tuntia), työntekijällä on pätevä syy irtisanoutua ilman karenssia 3 kuukauden kuluessa siirrosta.
Irtisanoutuminen lomautuksen aikana (200 päivän sääntö)
Irtisanoutuminen lomautuksen aikana on juridisesti erityisasemassa. Työsopimuslain 5 luvun 7 § sääntelee työntekijän oikeutta irtisanoutua lomautettuna ollessaan:
- Lomautuksen kestäessä ilman irtisanomisaikaa: Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti ilman irtisanomisaikaa, paitsi jos lomautuksen päättymiseen on alle 7 päivää. Tästä ei seuraa karenssia, jos lomautus on jo kestänyt yhtäjaksoisesti pitkään.
- 200 päivän sääntö ja korvaus (TSL 5:7.2 §): Jos työntekijän lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja työntekijä irtisanoutuu, hänellä on oikeus saada työnantajalta korvauksena irtisanomisajan palkka aivan kuin työnantaja olisi irtisanonut työsopimuksen! Työnantaja maksaa tällöin työntekijän irtisanomisajan palkan ja kertyneet lomarahat suoraan lopputilissä.
Miten toimia TE-palveluiden kanssa? (Day X+1 ilmoittautuminen & selvityspyyntö)
Kaikkein kriittisin virhe irtisanoutumisen jälkeen on ilmoittautumisen viivästyminen. Työttömyysturvaa ei voida koskaan myöntää takautuvasti:
🚨 Day X+1 Kultainen sääntö:
Jos työsuhteesi viimeinen päivä on päivä X (esimerkiksi perjantai 31. heinäkuuta), sinun on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla heti seuraavana päivänä X+1 (lauantai 1. elokuuta). Verkkoilmoittautumisen voi tehdä viikonloppuna ja pyhäpäivänä.
Kun ilmoitat työsuhteesi päättyneen omaan irtisanoutumiseen, TE-toimisto lähettää sinulle selvityspyynnön työsuhteen päättymisestä. Vastaa selvityspyyntöön määräajassa (yleensä 7–14 päivää). Esitä selvityksessä selkeästi ja asiallisesti:
- Täsmällinen irtisanoutumisen syy (esim. palkanmaksun laiminlyönti tai terveys).
- Kaikki kirjalliset todisteet (lääkärinlausunto B, tiliotteet, sähköpostikirjeenvaihto).
- Todiste siitä, että pyrit selvittämään ongelman työnantajan kanssa ennen irtisanoutumista.
Työttömyyskassan ansiopäiväraha vs Kelan peruspäiväraha
TE-toimiston annettua työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysetuuden maksaja tekee varsinaisen maksupäätöksen:
Työttömyyskassa (ansiopäiväraha)
Jos olet ollut työttömyyskassan jäsen (esim. YTK, KOKO, ERTO) vähintään vaaditun työssäoloehdon ajan ja maksanut jäsenmaksusi, saat ansiopäivärahaa, joka vastaa noin 55–65 % aiemmasta bruttopalkastasi.
Kela (peruspäiväraha / työmarkkinatuki)
Jos et kuulu työttömyyskassaan tai et täytä työssäoloehtoa, Kela maksaa kiinteää peruspäivärahaa tai tarveharkintaista työmarkkinatukea (n. 37,21 €/päivä).
Muista myös varmistaa, että työnantajasi maksaa pitämättömät lomat ja ylityöt oikein. Voit tarkistaa loppupalkan määrän lopputililaskurilla ja ladata tarvittaessa virallisen irtisanomisilmoitus mallin.