Irtisanomisajat Suomen laissa (Työsopimuslaki 6:3 §)
Kaikki mitä sinun tulee tietää työntekijän ja työnantajan irtisanomisajoista. Viralliset lakitaulukot, kalenterilaskennan säännöt ja TES-erityisalat selitettynä selkeästi.
Irtisanomisaikalaskuri (TSL 6:3 §)
Työntekijä: ≤ 5 v = 14 vrk • > 5 v = 1 kk Työnantaja: ≤1v 14vrk • 1–4v 1kk • 4–8v 2kk • 8–12v 4kk • >12v 6kk
Laskenta: Ilmoituspäivä on päivä 0 (ei lasketa). 14 vrk päättyy tasan 14. kalenteripäivänä — myös lauantaina/sunnuntaina (ei siirtoa maanantaille). Kuukausimäärät katkaistaan kuukauden viimeiseen päivään (31.1. +1kk → 28./29.2.).
Työntekijän irtisanomisaika (Kun irtisanoudut itse)
Kun työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa omasta aloitteestaan, noudatettava irtisanomisaika työntekijä -puolella on merkittävästi lyhyempi kuin työnantajalla. Työsopimuslain (TSL 6:3.2 §) mukaan työntekijän irtisanomisaika määräytyy vain kahden portaan mukaan:
| Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto | Lakisääteinen irtisanomisaika |
|---|---|
| Enintään 5 vuotta | 14 kalenteripäivää |
| Yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Huomaa, että tasan 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa aika on edelleen 14 päivää. Vasta kun viisi vuotta ylittyy yhdelläkin päivällä (esimerkiksi 5 vuotta ja 1 päivä), irtisanomisaika pitenee 1 kuukaudeksi. Työntekijä ei tarvitse irtisanoutumiselleen mitään erityistä perustetta tai syytä, toisin kuin työnantaja. Jos tarvitset virallisen kirjallisen asiakirjan esihenkilöllesi, luo se ilmaiseksi sivustomme irtisanomisilmoitus pohjalla.
Työnantajan irtisanomisaika (Kun työnantaja irtisanoo)
Kun työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen taloudellisilla, tuotannollisilla tai työntekijän henkilöön liittyvillä asiallisilla ja painavilla perusteilla (irtisanomisaika työnantajan irtisanoessa), sovelletaan työsopimuslain 6:3.1 §:n viisiportaista asteikkoa. Työnantajan irtisanomisaika suojaa työntekijän toimeentuloa ja antaa aikaa uuden työn etsimiseen:
| Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto | Työnantajan irtisanomisaika |
|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 14 päivää |
| Yli 1 v ja enintään 4 v | 1 kuukausi |
| Yli 4 v ja enintään 8 v | 2 kuukautta |
| Yli 8 v ja enintään 12 v | 4 kuukautta |
| Yli 12 vuotta | 6 kuukautta (enimmäisaika) |
Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen tuotannollis-taloudellisin perustein, työntekijällä on lisäksi oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen (TSL 7:12 §) uuden työn etsimistä, työhaastatteluja tai uudelleenkoulutusta varten (5–20 työpäivää irtisanomisajan pituudesta riippuen).
Miten kahden viikon ja 1 kuukauden irtisanomisaika lasketaan?
Irtisanomisajan täsmällinen laskeminen aiheuttaa usein epäselvyyksiä työpaikoilla. Tässä ovat tärkeimmät säännöt siitä, miten irtisanomisaika lasketaan eri tilanteissa:
14 päivän (2 viikon) laskenta
Ilmoituspäivä on päivä 0 (Laki 150/1930). Päivä 1 on seuraava kalenteripäivä. Koska 14 päivää on tasan 2 viikkoa, työsuhde päättyy aina samana viikonpäivänä kahden viikon kuluttua (esim. keskiviikosta toiseen keskiviikkoon). Viikonloppuun osuminen ei siirrä päättymispäivää.
1–6 kuukauden laskenta
Kuukausiperusteinen määräaika päättyy kohdekuukauden samana järjestyspäivänä. Esimerkiksi 1 kk irtisanomisaika ilmoitettuna 10. lokakuuta päättyy 10. marraskuuta kello 23:59. Jos kohdekuukaudessa ei ole vastaavaa päivää (31.1. tai 31.8.), aika katkeaa kuukauden viimeiseen päivään (28./29.2. tai 30.9.).
Muista, että asunnon vuokrasopimuksessa noudatetaan täysin eri sääntöä: lue lisää vuokrasopimuksen irtisanomisesta, jossa määräaika lasketaan aina ilmoituskuukauden viimeisestä päivästä (AHVL 52 §).
Työehtosopimusten (TES) poikkeukset — PAM, KVTES ja Rakennusala
Vaikka työsopimuslaki luo yleisen vähimmäistason, monilla suurilla toimialoilla sovelletaan valtakunnallisia työehtosopimuksia, jotka voivat poiketa lain säännöksistä työntekijän eduksi tai tarkentaa menettelytapoja:
- PAM (Palvelualojen ammattiliitto): Kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksissa noudatetaan pääosin työsopimuslain aikoja, mutta työnantajan irtisanomisaika pitenee pitkissä työsuhteissa ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen laskentasäännöt ovat tarkasti määriteltyjä.
- KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus): Kunnissa ja hyvinvointialueilla työntekijän irtisanoutumisaika on usein 14 päivää alle 5 vuoden työsuhteissa, mutta viranhaltijoilla ja eräissä vastuutehtävissä voi olla erityisiä siirtymävelvoitteita.
- Rakennusalan työehtosopimus: Rakennusalalla työn kausiluontoisuus ja urakkatyöt voivat vaikuttaa irtisanomismenettelyihin, ja lomakorvausjärjestelmässä noudatetaan rakennusalan erityisiä lomakäytäntöjä.
Tarkista aina oma alakohtainen työehtosopimuksesi ja työsopimuksesi ennen irtisanoutumista. Työsopimuslain 6:3.3 §:n mukainen sääntö suojaa sinua kuitenkin aina: työntekijän irtisanomisaikaa ei voida sopia pidemmäksi kuin työnantajan aika.
Irtisanomisajan palkka ja työntekovelvoite
Irtisanomisaikana työsuhde on voimassa täysitehoisena. Työntekijällä on velvollisuus suorittaa työtehtävänsä tavanomaiseen tapaan ja työnantajalla on velvollisuus maksaa normaalia palkkaa lisineen ja luontoisetuineen.
Työntekovelvoitteesta vapauttaminen: Työnantaja voi yksipuolisesti päättää vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta irtisanomisajaksi. Vapauttamisesta huolimatta työnantajan on maksettava työntekijälle täysi palkka koko irtisanomisajalta ikään kuin työntekijä olisi ollut työssä.
Työsuhteen päättyessä työnantajan on maksettava lopputili, joka sisältää kertyneet pitämättömät lomat lakisääteisellä jakajalla 25. Voit laskea tarkan loppupalkan ja lomarahat helppokäyttöisellä lopputililaskurillamme.
Usein kysytyt kysymykset irtisanomisajoista
Tämä laskuri on tekninen apuväline, jonka antamat tulokset perustuvat Suomen työsopimuslain (55/2001), vuosilomalain (162/2005) ja asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) yleisiin lakisääteisiin vähimmäissäännöksiin. Sitovassa työehtosopimuksessa (TES), työsopimuksessa tai vuokrasopimuksessa sovitut edullisemmat ehdot syrjäyttävät lakisääteiset minimit. Laskelma on suuntaa-antava eikä muodosta sitovaa oikeudellista neuvontaa. Palveluntarjoaja ei vastaa laskelman perusteella tehdyistä päätöksistä tai välillisistä vahingoista lain sallimissa rajoissa (vastuunrajaus ei koske tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta).