FI EN
TSL 55/2001 • AHVL 481/1995 • Vuosilomalaki 162/2005 Päivitetty 2026 • Europe/Helsinki

Laske viimeinen
työpäiväsi,
lopputili ja
vuokra-aika.

Suomen kattavin työsuhdeportaali — 10× nopeampi kuin kilpailijat. Laske TSL 6:3 § mukainen irtisanomisaika, lomakorvaus oikeilla jakajilla (25 vs 21) ja vuokra-aika AHVL 52 §:n mukaan. Luo virallinen ilmoitus yhdellä klikkauksella.

Aloita laskenta → TSL-taulukot
14 pv – 6 kk
TSL 6:3 § tarkkuus
100 %
Selaimessa, yksityinen
<0,4 s
Latausaika (Edge CDN)
Miksi irtisanomisaika.com?
✓Viikonloppusääntö oikein — työsuhde päättyy myös sunnuntaina (ei siirtoa maanantaille). TSL 2:11 lopputili silti perjantaina.
✓Kuukauden loppupäivä katkaistu — 31.1. +1 kk → 28./29.2. • 31.8. +1 kk → 30.9.
✓Vuokra AHVL 52 § — ainoa laskuri joka huomioi kuun viimeisen päivän ankkurin (kilpailijat eivät!).
✓Jakajat 25 vs 21 — TT 2003:1 ja Vuosilomalaki 13 § erikseen (ei sekoitusta).
✓.ics & PDF selaimessa — ei dataa palvelimelle, GDPR-ystävällinen.
🛡️
Turvaa toimeentulosi — liity työttömyyskassaan
Jäämässä työttömäksi tai vaihtamassa alaa? Ansiopäiväraha on jopa 2× Kelan peruspäiväraha. Vertaile YTK, KOKO ja ERTO — jäsenyys alkaen ~6 €/kk.
Mainos / affiliate — suositus, ei sitova neuvonta.
Pikavalinta: 🕒 Työsuhde 🏠 Vuokra (AHVL) 💰 Lopputili 📝 Ilmoituspohja 📋 Muistilista
🕒

Irtisanomisaikalaskuri (TSL 6:3 §)

Laki 150/1930 • Päivä 0 ei lasketa

Työntekijä: ≤ 5 v = 14 vrk • > 5 v = 1 kk

Päivä 0 — ei lasketa määräaikaan (Laki 150/1930 2 §)
vuotta
kk
14 vrk 14 kalenteripäivää
Työsuhteen viimeinen päivä
—
💰
Lopputilin erääntymispäivä (TSL 2:11 §)
Täytä irtisanomisilmoitus →
Vinkki: Kopioimme lasketut päivämäärät automaattisesti ilmoituspohjaan (localStorage).

Laskenta: Ilmoituspäivä on päivä 0 (ei lasketa). 14 vrk päättyy tasan 14. kalenteripäivänä — myös lauantaina/sunnuntaina (ei siirtoa maanantaille). Kuukausimäärät katkaistaan kuukauden viimeiseen päivään (31.1. +1kk → 28./29.2.).

🏠

Vuokrasopimuksen irtisanomislaskuri (AHVL 52 §)

Lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana ilmoitus annettiin (Europe/Helsinki).

31.3. klo 23:59 → päättyy 30.4. • 1.4. klo 00:01 → päättyy 31.5. (1 minuutti = 1 kk!)
Vuokrasopimus päättyy
—
🔑
Avainten luovutus & muuttopäivä (AHVL 68 §)
Muutto viimeistään seuraavan kuukauden 1. arkipäivänä klo 12:00. Sovi tarkka aika vuokranantajan kanssa.
🛡️
Turvaa toimeentulosi — liity työttömyyskassaan
Jäämässä työttömäksi tai vaihtamassa alaa? Ansiopäiväraha on jopa 2× Kelan peruspäiväraha. Vertaile YTK, KOKO ja ERTO — jäsenyys alkaen ~6 €/kk.
Mainos / affiliate — suositus, ei sitova neuvonta.
💰

Lopputili & lomakorvauslaskuri

Vuosilomalaki 13 § • TT 2003:1
Säännöllinen kk-palkka ennen veroja
Kertyneet, pitämättä jääneet arkipäivät
Jakaja 21 (TT 2003:1)
Lomakorvaus aina /25 — älä sekoita!
Arvioitu lopputili (brutto)
—
Bruttoarvio ennen veroja ja sivukuluja. Lopullinen nettopalkka määräytyy veroprosentin mukaan.
Lomakorvaus (Vuosilomalaki 13 §)
Osakuukauden palkka (TT 2003:1)
Jakaja 25 = lomakorvaus Jakaja 21 = osakuukauden palkka
ℹ️ TES-varoitus: Osapalkan jakajasta ei ole kiinteää pykälää laissa — se määräytyy sovellettavan TES:n mukaan (TT 2003:1 vakiintunut 21 tai kuukauden todelliset työpäivät). Lomakorvauksen jakaja 25 on ehdoton lakisääteinen (Vuosilomalaki 13 §). Laskelma ei sisällä TES-lomarahaa (~50 %).
Kaavat (älä sekoita jakajia!)
Lomakorvaus = (Kuukausipalkka / 25) × Lomapäivät  (lauantait kuluttavat lomaa)
Osapalkka = (Kuukausipalkka / 21) × Tehdyt työpäivät  (TT 2003:1)
📝

Irtisanomisilmoitus-generaattori

100 % selaimessa • Ei lähetetä palvelimelle
Esikatselu päivittyy automaattisesti. PDF käyttää selaimen tulostusta (A4, allekirjoitusviivat, kuittaus).
📋

Seuraavat askeleet — Day X+1 -toimintasuunnitelma

Suorita nämä heti työsuhteen päättymisen jälkeen. Rastita valmiit — eteneminen tallentuu selaimeen.

⚠️
TE-palvelut Day X+1: Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi heti päättymistä seuraavana päivänä. Työttömyysetuutta ei voi saada takautuvasti! (TyTTurvaL 1290/2002)

Mikä on irtisanomisaika ja miten se määräytyy?

Irtisanomisaika tarkoittaa sitä lain tai sopimuksen mukaista määräaikaa, jonka kuluessa työsuhde jatkuu normaalisti vielä sen jälkeen, kun toinen osapuoli on antanut tiedoksi ilmoituksen työsuhteen päättämisestä. Suomen työoikeudessa irtisanomisajan ensisijainen perusta on työsopimuslaki (TSL 55/2001 6 luvun 3 §), ellei sovellettavassa alan työehtosopimuksessa (TES) tai työsopimuksessa ole sovittu työntekijälle edullisemmista määräajoista.

Lakisääteinen työsopimuslaki irtisanomisaika perustuu keskeisesti työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon sekä siihen, kumpi osapuoli irtisanomisen suorittaa. Kun kyseessä on irtisanomisaika työntekijä -aloitteisesti, noudatetaan kahta pääporrasta: alle viiden vuoden työsuhteissa irtisanomisaika on 14 kalenteripäivää ja yli viisi vuotta jatkuneissa työsuhteissa yksi kuukausi. Vastaavasti työnantajan irtisanomisaika pitenee työsuhteen pidentyessä 14 päivästä aina kuuteen kuukauteen asti.

Työsopimuslain 6 luvun 3 §:n 3 momentti asettaa myös ehdottoman vastavuoroisuusperiaatteen: työntekijän noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika ei saa koskaan olla pidempi kuin työnantajan noudatettava aika. Jos sopimuksessa on sovittu työntekijälle pidempi aika kuin työnantajalle, työntekijä saa laillisesti noudattaa työnantajalle sovittua lyhyempää aikaa. Lisäksi laki rajaa pisimmän sallitun irtisanomisajan kuuteen kuukauteen.

Miten irtisanomisaika lasketaan? (Laki 150/1930 säännöt)

Monelle herää kysymys: miten irtisanomisaika lasketaan tarkasti, ja mikä on ilmoituspäivän rooli? Ajan laskennassa noudatetaan yleistä säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia (150/1930), joka asettaa niin sanotun päivä 0 -säännön. Päivää, jona irtisanomisilmoitus toimitetaan tai annetaan tiedoksi työnantajalle tai työntekijälle, ei lasketa mukaan irtisanomisaikaan. Irtisanomisaika alkaa kulua vasta ilmoitusta seuraavana kalenteripäivänä kello 00:00.

Päiväkohtainen 14 päivän määräaika päättyy tasan kahden viikon kuluttua ilmoituksen antamisesta, samana viikonpäivänä kuin ilmoitus on toimitettu. Esimerkiksi maanantaina 6. heinäkuuta annettu irtisanoutumisilmoitus käynnistää 14 päivän ajan tiistaina 7. heinäkuuta, ja 14. päivä eli työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 20. heinäkuuta kello 23:59.

⚠️ Tärkeä viikonloppusääntö (Laki 150/1930 vs Työsopimuslaki):
Toisin kuin viranomaisasioissa (joissa määräajan osuminen lauantaille tai sunnuntaille siirtää määräajan seuraavalle maanantaille), yksityisoikeudellinen työsuhde päättyy myös lauantaina tai sunnuntaina. Jos 14. päivä osuu sunnuntaille, työsuhde todella päättyy sunnuntaina. Kuitenkin työsopimuslain 2 luvun 11 §:n nojalla lopputilin eräpäivä siirtyy edeltävään arkipäivään eli perjantaihin, jos palkanmaksupäivä osuu pyhään tai viikonloppuun.

Kuukausiperusteisessa ajassa noudatetaan kuukauden loppupäivän katkaisusääntöä: määräaika päättyy seuraavan kuukauden vastaavana kalenteripäivänä. Jos kohdekuukaudessa ei kuitenkaan ole vastaavaa päivää (esimerkiksi ilmoitus annetaan 31. tammikuuta ja kohdekuukausi on helmikuu), irtisanomisaika päättyy kohdekuukauden viimeisenä päivänä eli 28. helmikuuta (tai karkausvuonna 29. helmikuuta).

Työntekijän ja työnantajan irtisanomisajat vertailussa

Alla oleva vertailutaulukko havainnollistaa työsopimuslain 6:3 §:n mukaiset lakisääteiset vähimmäisajat. Voit myös laskea oman tilanteesi automaattisesti yllä olevalla interaktiivisella irtisanomisaikalaskurilla.

Työntekijän irtisanoutuessa (TSL 6:3.2 §)
Työsuhteen kestoIrtisanomisaika
Enintään 5 vuotta14 päivää
Yli 5 vuotta1 kuukausi
Työnantajan irtisanoessa (TSL 6:3.1 §)
Työsuhteen kestoIrtisanomisaika
Enintään 1 vuosi14 päivää
Yli 1 v ja enintään 4 v1 kuukausi
Yli 4 v ja enintään 8 v2 kuukautta
Yli 8 v ja enintään 12 v4 kuukautta
Yli 12 vuotta6 kuukautta

Lue kattavampi katsaus eri toimialojen (kuten PAM, KVTES ja Rakennusala) sopimuspoikkeuksista irtisanomisaika-erikoissivulta.

Lopputilin ja lomakorvauksen laskeminen

Kun työsuhde päättyy, työnantajan on maksettava työntekijälle lopputili (loppupalkka). Lopputili muodostuu tyypillisesti työsuhteen päättymiskuukauden työssäolopäivien palkasta, pitämättömien lomapäivien lomakorvauksesta sekä mahdollisista ylityö- ja saldokorvauksista. Palkanlaskennassa on kriittistä käyttää oikeita jakajia, joita ei saa sekoittaa keskenään:

  • Lomakorvauksen jakaja 25 (Vuosilomalaki 162/2005 13 §): Kuukausipalkkaisen työntekijän pitämätön lomapäivä korvataan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Tämä perustuu kuusipäiväiseen lomaviikkoon (lauantait kuluttavat lomaa). Jakaja 25 on pakottavaa lainsäädäntöä.
  • Osakuukauden palkan jakaja 21 (Työtuomioistuin TT 2003:1): Jos työsuhde päättyy kesken kuukauden, tehdyn työajan palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka keskimääräisellä työpäivien lukumäärällä 21 tai kyseisen kalenterikuukauden todellisilla työpäivillä alan työehtosopimuksen mukaan.

Testaa omat menosi ja lomakorvauksesi nopeasti verkkosivustomme lopputili laskurilla. Muista myös luoda kirjallinen irtisanoutumisilmoitus valmiilla irtisanomisilmoitus pohjalla ja tarkistaa vuokrasopimuksesi AHVL irtisanomisajan mukaan.

Usein kysytyt kysymykset irtisanomisajasta

Miten irtisanomisaika lasketaan? ›
Irtisanomisajan laskeminen alkaa ilmoituksen tiedoksiantoa seuraavana päivänä (Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930, 2 §). Tiedoksiantopäivä on niin sanottu ”päivä 0”, jota ei lasketa määräaikaan. Jos irtisanomisaika on 14 päivää, työsuhteen viimeinen päivä on 14. kalenteripäivä ilmoituksesta. Jos irtisanomisaika on 1 kuukausi, se päättyy seuraavan kuukauden samana järjestyspäivänä (esim. 15. maaliskuuta annettu ilmoitus päättyy 15. huhtikuuta).
Mikä on työntekijän irtisanomisaika työsopimuslain mukaan? ›
Työsopimuslain (TSL 6:3 §) mukaan työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on 14 kalenteripäivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta, irtisanomisaika on 1 kuukausi. Työehtosopimuksessa (TES) on voitu sopia toisin, mutta työntekijän irtisanomisaikaa ei saa koskaan sopia pidemmäksi kuin työnantajan irtisanomisaikaa.
Mikä on irtisanomisaika työnantajan irtisanoessa? ›
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen (TSL 6:3 §) irtisanomisaika määräytyy työsuhteen yhtäjaksoisen keston mukaan: Enintään 1 vuosi: 14 kalenteripäivää; Yli 1 vuosi mutta enintään 4 vuotta: 1 kuukausi; Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta: 2 kuukautta; Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta: 4 kuukautta; Yli 12 vuotta: 6 kuukautta.
Siirtyykö työsuhteen päättymispäivä maanantaille, jos irtisanomisaika päättyy viikonloppuna? ›
Ei siirry. Työsopimusoikeudessa työsuhde päättyy täsmälleen irtisanomisajan viimeisenä kalenteripäivänä riippumatta siitä, onko kyseessä lauantai, sunnuntai tai arkipyhä. Kuitenkin työsopimuslain 2:11 §:n mukaan lopputili (loppupalkka) on maksettava pankkiin viikonlopun sattuessa jo edeltävänä arkipäivänä (perjantaina).
Kuluuko irtisanomisaika sairaslomalla tai vuosilomalla? ›
Kyllä kuluu. Irtisanomisaika kuluu kalenteripäivinä normaalisti riippumatta siitä, onko työntekijä sairauslomalla, vuosilomalla vai vapaalla. Sairausloma ei pidennä eikä siirrä irtisanomisaikaa, ellei kyseessä ole koeaikapurku (TSL 1:4 §).
Mitä tapahtuu, jos työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa? ›
Työsopimuslain (TSL 6:4 §) mukaan työntekijä, joka ei noudata irtisanomisaikaa vaan jättää työt ennenaikaisesti, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja voi kuitata tämän korvauksen suoraan työntekijän lopputilistä kuittausoikeuden rajoissa.
Onko irtisanomisaikana pakko olla töissä (työvelvoite)? ›
Kyllä, pääsääntöisesti työntekijällä on täysi työntekovelvollisuus ja työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus koko irtisanomisajan. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta, jolloin täysi palkka ja luontoisedut maksetaan normaalisti työsuhteen loppuun saakka.
Voiko työnantaja pakottaa pitämään lomat irtisanomisaikana? ›
Ei voi vapaasti. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä vuosilomaa irtisanomisajalle, ellei vuosilomalain (162/2005) mukaisia ilmoitusaikoja (pääsääntöisesti 1 kuukausi, vähintään 2 viikkoa ennen loman alkua) ja lomakausia noudateta. Pitämättömät lomat voidaan pitää vain yhteisellä sopimuksella; muuten ne maksetaan lopputilissä lomakorvauksena.
Saako irtisanomisaikana aloittaa uuden työn? ›
Pääsääntöisesti ei ilman nykyisen työnantajan nimenomaista suostumusta. Työsopimuslain (TSL 3:3 §) mukainen lojaliteettivelvollisuus ja kilpailevan toiminnan kielto ovat voimassa työsuhteen viimeiseen päivään saakka, vaikka työntekijä olisi vapautettu työntekovelvoitteesta. Uuden työn aloittaminen edellyttää nykyisen työnantajan kirjallista lupaa.
Voiko irtisanoutua, jos on irtisanottu? ›
Kyllä voi. Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen pitkällä irtisanomisajalla (esim. 4 tai 6 kk), työntekijä voi irtisanomisajan kuluessa irtisanoutua itse noudattaen omaa lyhyempää irtisanomisaikaansa (14 pv tai 1 kk). Tällöin työsuhde päättyy aikaisemmin työntekijän oman irtisanomisajan mukaisesti.
Saako 200 päivän kestäneestä lomautuksesta irtisanomisajan palkkaa? ›
Kyllä saa. Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaan työntekijällä, jonka lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus irtisanoa työsopimus heti päättymään ja saada työnantajalta korvauksena irtisanomisajan palkka laskettuna työnantajan noudatettavan irtisanomisajan mukaan.
Mikä on irtisanomisajan palkan määrä? ›
Irtisanomisajan palkka vastaa työntekijän tavanomaista säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen. Jos työntekijä saa säännöllisiä lisiä (kuten ilta-, yö- tai vuorolisiä), ne otetaan huomioon keskimääräisen ansion mukaan.
Miten irtisanominen muuttuu 2026? ›
Vuonna 2026 voimaan tulevat työlainsäädäntöuudistukset muuttavat työsopimuslakia siten, että henkilöperusteisessa irtisanomisessa aiemman ”asiallisen ja painavan syyn” vaatimuksen sijaan riittää ”asiallinen syy”. Lisäksi takaisinottovelvollisuuden määräaikoja ja työttömyysturvan porrastusta on uudistettu.
⚖️ Oikeudellinen huomautus & TES-rajoitus

Tämä laskuri on tekninen apuväline, jonka antamat tulokset perustuvat Suomen työsopimuslain (55/2001), vuosilomalain (162/2005) ja asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) yleisiin lakisääteisiin vähimmäissäännöksiin. Sitovassa työehtosopimuksessa (TES), työsopimuksessa tai vuokrasopimuksessa sovitut edullisemmat ehdot syrjäyttävät lakisääteiset minimit. Laskelma on suuntaa-antava eikä muodosta sitovaa oikeudellista neuvontaa. Palveluntarjoaja ei vastaa laskelman perusteella tehdyistä päätöksistä tai välillisistä vahingoista lain sallimissa rajoissa (vastuunrajaus ei koske tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta).

Tietosuoja → Käyttöehdot → Finlex 55/2001 ↗
✓Kopioitu leikepöydälle