Lopputililaskuri — Laske loppupalkka ja pitämättömät lomat

Mistä lopputili koostuu? (Peruspalkka, lomakorvaus, lomaraha, ylityöt)

Kun työsuhde päättyy, työntekijälle maksetaan lopputili (kutsutaan myös loppupalkaksi). Moni työntekijä pohtii, mistä lopputili koostuu ja miten sen oikeellisuus tarkistetaan. Lopputili muodostuu tyypillisesti seuraavista lakisääteisistä ja sopimusperusteisista osista:

• Päättymiskuukauden varsinainen peruspalkka: Työsuhteen viimeisen kuukauden tehdyiltä työpäiviltä kertyvä palkka lisineen.
• Pitämättömien lomien lomakorvaus: Korvaus kertyneistä, pitämättä jääneistä vuosilomapäivistä sekä kuluvan lomanmääräytymisvuoden lomapäivistä.
• Lomaraha (lomaltapaluuraha): Työehtosopimukseen (TES) tai työsopimukseen perustuva lisä (yleensä 50 % lomapalkasta). Huomaa, että lomarahan maksaminen työsuhteen päättyessä riippuu sovellettavasta työehtosopimuksesta.
• Ylityökorvaukset ja työaikapankkisaldot: Korvaukset kertyneistä tasoittumisvapaista, liukumapankin plussatunneista ja vahvistetuista ylitöistä.

Lomakorvauksen laskeminen (Vuosilomalaki 13 § — Jakaja 25)

Yleisin virhe loppupalkan laskennassa on väärän jakajan käyttäminen. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lopputilissä lasketaan pakottavan vuosilomalain (162/2005 13 §) mukaan jakajalla 25:

Miksi jakaja on 25 eikä 21 tai 30? Vuosilomalain mukaan lauantait ovat arkipäiviä, jotka kuluttavat vuosilomaa. Kalenterikuukaudessa katsotaan olevan keskimäärin 25 arkipäivää (maanantaista lauantaihin). Jakaja 25 on työntekijän vähimmäissuoja, eikä sitä saa alentaa tai korvata epäedullisemmalla kaavalla ilman lakisääteistä tukea.

Osakuukauden palkanlaskenta (Työtuomioistuin TT 2003:1 — Jakaja 21)

Jos työsuhde päättyy kesken kalenterikuukauden (esimerkiksi 14. päivänä), työntekijälle maksetaan kyseiseltä osakuukaudelta vain tehtyjä työpäiviä vastaava osuus kuukausipalkasta. Työtuomioistuimen vakiintuneen ennakkoratkaisun TT 2003:1 mukaisesti kuukausipalkkaisen työntekijän työpäivän arvo lasketaan jakajalla 21:

Huomaa, että eräät työehtosopimukset määrittelevät osakuukauden palkan laskettavaksi kyseisen kalenterikuukauden todellisten työpäivien (yleensä 20–23 työpäivää) suhteessa. Voit kokeilla molempia laskentatapoja yllä olevalla lopputililaskurilla.

Milloin lopputili maksetaan? (Pääsääntö ja TSL 2:11 perjantaisiirto)

Kysymys siitä, milloin lopputili maksetaan tai milloin lopputili pitää maksaa, on yksi yleisimmistä työsuhderiitojen syistä:

• Pääsääntö (TSL 2:13 §): Työsopimuslain pääsäännön mukaan lopputili erääntyy ja on maksettava työsuhteen viimeisenä työpäivänä, ellei työsopimuksessa tai alan TES:ssä ole erikseen sovittu toisin (kuten maksamisesta yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä).
• Perjantaisiirto (TSL 2:11 §): Jos työsuhteen päättymispäivä tai sovittu eräpäivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arkilauantai, palkan on oltava nostettavissa edeltävänä arkipäivänä (käytännössä perjantaina).

Odotusajan palkka (TSL 2:14 §) myöhästyneestä lopputilistä (max 6 pv)

Jos työnantaja ei maksa lopputiliä lain tai työsopimuksen mukaisena eräpäivänä, työntekijällä on työsopimuslain 2 luvun 14 §:n nojalla oikeus:

1. Korkolain (633/1982) mukaiseen viivästyskorkoon eräpäivästä varsinaiseen maksupäivään saakka.
2. Täyteen odotusajan palkkaan kultakin odotuspäivältä, enintään kuitenkin kuudelta (6) kalenteripäivältä. Odotusajan palkka lasketaan työntekijän keskimääräisen päiväpalkan mukaan riippumatta siitä, olisiko kyseisinä päivinä ollut työtä.

Toimintaohje viivästystilanteessa: Lähetä työnantajalle viipymättä kirjallinen maksukehotus (sähköpostitse), jossa yksilöit erääntyneet saatavat (viimeinen palkka, lomakorvaukset, ylityökorvaukset), viittaat TSL 2:14 §:n odotusajan palkkaan sekä annat selkeän maksupäivämäärän (esim. 3 arkipäivää). Työnantajalla on huomautuksen saatuaan kolme arkipäivää aikaa maksaa riidaton osuus välttyäkseen laajemmelta korvausvastuulta.

Jos maksua ei kehotuksesta huolimatta kuulu, voit kääntyä oman ammattiliittosi oikeusavun puoleen tai hakea saatavaa haastehakemuksella käräjäoikeudesta.

Palkkaturva (ELY-keskus) konkurssitilanteissa (3 kk määräaika)

Mikäli työnantajayritys joutuu konkurssiin, yrityssaneeraukseen tai on muutoin todistettavasti maksukyvytön, työntekijän saatavat (peruspalkka, vuosilomakorvaukset, odotusajan palkka sekä matkakulut) turvataan valtion palkkaturvajärjestelmästä (Palkkaturvalaki 866/1998).

Kriittinen 3 kuukauden määräaika: Palkkaturvahakemus on jätettävä Uudenmaan ELY-keskukselle (joka käsittelee koko Suomen palkkaturva-asiat) kolmen (3) kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Esimerkiksi jos työsuhteesi päättyi ja lopputili erääntyi 30. huhtikuuta, palkkaturvahakemuksen on oltava perillä viimeistään 31. heinäkuuta. Jos tämä lakisääteinen määräaika ylittyy yhdelläkin päivällä, oikeus valtion palkkaturvaan menetetään peruuttamattomasti!

Palkkaturvan enimmäismäärä: Yhdelle työntekijälle samalle työnantajalle kohdistuvasta työstä maksettavan palkkaturvan enimmäismäärä on pääsääntöisesti 15 200 euroa. Työsuhteen päättymiseen perustuvia korvauksia (kuten irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvauksia) voidaan kuitenkin maksaa tämän enimmäismäärän lisäksi.

Laske aina viimeinen työpäiväsi ja irtisanomisaikasi täsmällisesti irtisanomisaikalaskurillamme ennen lopputilin eräpäivän määrittämistä.